Lähtiessäni aamulla valokuvaamaan oli vain harmaata, ja astelin hieman harmistuneena Töölönlahdelle. Kas kummaa, ollessani parhailla kuva-apajilla, alkoi jumalaisen kaunis auringonpaiste ennen aamukahdeksaa. Ah!
Tässä jotain raikasta silmänruokaa teille.
Tästä yllä olevasta olen eniten ylpeä. Opin vahingossa ottamaan (niitä tylsiä) maisemakuvia heijastavan pinnan kautta. How cool is that! Ja toivottavasti Elisalla ja Tuukallakin menee hyvin, olivat sitten yhdessä tai erikseen.
Raikkaan huurteinen aamuilma. Eipä haitannut enää huonosti nukuttu yö ja siten aikainen herätys lauantaiaamuna.
Valoa kas siitä sinulle koko loppupäiväksi! Parempaa valokuvaustaitoa odotellessa harjoitellessa.
Kaikissa kuvissa on kauneisvirheitä, mutta eipä voi ainakaan luulla Googlesta kopioiduiksi. Heh!
❤.
Menenpäs takaisin nukkumaan, kun hiljaisuus on viimeinkin villin yön jälkeen laskeutunut tähänkin taloon.
Kommentit